Intohimoa

Aamu-tv:ssä tänään esiintyi naispuolinen tutkija. Hänen olemuksensa oli hyvin arkinen, vaatteet, hiukset, korut, esiintyminen, kaikki.

Mieleen tuli kysymys: onko tuo nainen oikeasti elämässään onnellinen? No, onnellisuuteen vaikuttaa moni seikka, mutta jos ajatellaan vain arkista olemusta. Se tarkoittanee, että elämä on muutenkin tasainen. Elämä etenee rutiinein, värittömästi. Ei ehkä hajuttomasti ja mauttomasti, mutta miedoin sellaisin. Mikä tasaisessa elämässä tekee onnelliseksi? Väistämättä jokin siinäkin elämässä on onnelliseksi tekevää. Saako turvallisuuden tunteesta ja elämän ennakoitavuuden tunteesta niin hyvät kiksit?

Vai onko kyse siitä, että ei kestä suuria tai nopeita elämänmuutoksia tai tunteita? Että suojelee itseään.

Mitä riskejä sitten on elämässä, joka tuntuu, maistuu ja yllättää? Ainakin kokemusten voimakkuuden säätely voi olla vaikeaa. Jos menee liioitteluksi, ei enää tunnukaan oikein miltään. Samoin voi tulla kaikenlaisia ongelmia siitä, että tekee uhkarohkeita päätöksiä, tunteet ovat äärimmäisiä tai tahti on liian kiivas.

Riskejä on harmaassakin elämässä. Siinäkin voi vahingossa mennä liiallisuuksiin. Tulee elämän pelko.

Itse valitsen intohimoisen elämän mieluummin. Silloin jännittävän kokemuksen odotuskin on suurempaa.