Annetaan ystävien olla läsnä ilon ja surun hetkinä. Otetaan elämä vastaan juuri sellaisena, kuin se tulee. Hetki hetkeltä, tunne tunteelta, ihminen ihmiseltä.
13.5.2012
Ensimmäinen kerta
olen toisella kerralla jo paljon taitavampi.
2 kommenttia:
Anonyymi
kirjoitti...
hihihihih, hihihihih hih. Hyvin vaikuttavaa. Mahtava arsenaali. Kyllä se siitä. Periksi ei kannata antaa ainakaan tässä vaiheessa. ;)
Joskus ahdistaa kovaa ja itsetunto on nollilla. Olo on epätoivoinen ja tuntee itsensä typeräksi ja yksinäiseksi. Silloin lohduttavat nettiystävät. Voi ajatella häntäkin, sydämellistä, tukevaa ja ilahduttavaa keskustelukaveria. Tai toista, joka kaipaa viestiäni. Vaikka ei ole tavattu, ystävyys tai ainakin tuttuus tuntuu todelliselta.
Kun ahdistus menee ohi, voi heille antaa jotain, ehkä heidän heikkoina hetkinään. Ja voi kertoa, että kiitos siitä että olet olemassa. Olet hieno ihminen ja tykkään sinusta.
2 kommenttia:
hihihihih, hihihihih hih. Hyvin vaikuttavaa. Mahtava arsenaali. Kyllä se siitä. Periksi ei kannata antaa ainakaan tässä vaiheessa. ;)
Hih,
monta rassia kuluu kun piipua tai imuketta puhdistaa. Nyt osaan jo karistaa piipun pesän sisällön roskiin. ;-)
Lähetä kommentti