Olen noin kahden viikon ajan ostanut aamuisin lounaani Hakaniemen hallista, kotikeittiöstä torin puoleisen toisen sisäänkäynnin kohdalla. Olen ihastunut kalatarjonnasta. Erityisen ihastunut olen lampaanjauheliha-sieni-perunapataan.
Minua on palvellut useampi henkilö, mutta useinmiten nainen, joka kerran joutui kaivamaan setelini tiskin alta. Tuulahdus avautuneesta ovesta lennätti rahan hankalaan paikkaan. Tämä nainen on kylmän oloinen ja vähän myrtsikin. Erikoista. Ehkä hänellä on paljon huolia, ehkä hän on paikan omistaja. On hän pikkuisen säännöllisten käyntieni myötä lämmennyt. En ole varma olenko nähnyt hymyä vielä, mutta kuitenkin. Minä mietin, kun ostokseni tekee vain 5,20, että ostinko liian vähän. Ehkä en hänen mielestään ole hyvä asiakas ja siksi häntä harmittaa. No, olen kerran ostanut annoksen, joka maksoi 12 euroa. Siitä jäi vajaa puolet syömättä.
Lampaanjauheliha-sieni-perunapata on ihanaa. Kun sen ottaa mikrosta, on rasva kastikkeena annoksen ympärillä. Olo on nautinnollinen: reilusti rasvaista ruokaa ja minä syön sen, hih. Maku on upea, muusi kotitekoista eikä lampaan villan makua ollenkaan. Sieniäkään en tosiasiassa maista, mutta niiden varret törröttävät aina välillä muhennoksen pinnasta. Kun on syönyt, ei tarvitse huulirasvaa.
Kesällä varmasti siirryn taas Marian myymälän asiakkaaksi; salaattia, salaattia ja salaattia. Mutta nyt maistuu hyvä pataruoka.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti